Kategoria: Ajankohtaista

Kesän 2026 sukutapaaminen oli päätetty pitää yhdessä Haatajien historiaan liittyvässä kylässä, Saaresmäen Leppikylällä, ja siellä vielä Haatajien talossa. Paikalle oli kokoontunut 50 sukuseuran jäsentä ja varsinkin Leppikylän Haatajien jälkeläisiä. Heistä iso osa asuu Kajaanissa, joten heidän oli kohtuu lyhyt matka ajaa eri puolilta Kajaania paikalle.

Ryhmäkuva Haatajan talon edessä.

Olavi Haataja sanoi tervehdyssanat paikalle saapuneille, jonka jälkeen Jouko Haataja kävi lyhyesti läpi Oulujärven Haatajien sukuhaarat alkaen Antti Haatajasta aina 1800-luvun alkupuolelle asti.

Kari Haataja toi lyhyen täydennyksen aiemmin jo julkaistuun dna-tutkimukseen siltä osin, mitä on tullut esille Kuusamon Haatajista (2 testattua). He polveutuvat samaan 1400-luvun lopulla syntyneeseen haploryhmään N-FTG39950 kuin me muutamat testatut Oulujärven Haatajat, mutta heille on sen jälkeen syntynyt 1500-luvun lopussa haploryhmä N-FTJ53002. Viimeisin Oulujärven Haatajien haploryhmä (N-BY93682) on syntynyt 1600-luvun lopulla. Lisäksi mainittakoon, että yksi Haatainen on testattu ja hän polveutuu samaan haploryhmään (N-FTG39950) kuin muut testatut Haatajat. Näin tuo Haataisten yhteys Haatajiin sai vahvistuksen.

Raimo Haataja teki kattavan esityksen alkaen Mikko Simonpoika Haatajasta (s 24.1.1775 Vuottolahden Paavonahossa), joka muutti vaimonsa ja neljän lapsen kanssa Sivolan taloon Saaresmäkeen 1807 kanssa-asujaksi. Kuusi vuotta myöhemmin (1813) hänestä tuli talon isäntä. Henkikirjoissa talo muuttui Haatajaksi vasta vuonna 1862. Mikon itse sairastuttua talon isännyys siirtyi vuonna 1819 Mikko Mikonpoika Haatajalle (s 1801). Veli Lauri (s 1803) tulee isännäksi vuonna 1835. Hänen poikansa Antti (s 1832) tulee myöhemmin olemaan Rusalan Haatajien kantaisä. Mikko Mikonpojan pojista Saaresmäessä syntyneet pojat Antti (s 1812) ja Eero (s 1819) jatkavat Haatajassa vuonna 1862, kun Lauri muuttaa Paltamon Melalahteen 1862 poikiensa Mikon ja Laurin perheiden kanssa.

Raimo Haatajan esityksen aikaan jo aurinkokin paistoi, kun tilaisuuden alussa tuli vähän vesipisaroita taivaalta.

Saaresmäessä syntynyt Tapio Haataja kertoi mukavia tapahtumia lapsuudestaan Leppikylällä, sillä olihan hänen mummolat Leppikylän Ruunamäessä ja Alatalossa. Käsittääkseni Haatajan tilasta oli jossain vaiheessa erotettu Keskitalo ja Alatalo, jotka sijaitsevat rinteessä Haatajan talosta alaspäin.

Sukuseura teki jo pari vuotta sitten päätöksen julkaista uuden sukukirjan. Vuosi sitten päätettiin kirjassa keskittyä Saaresmäen Leppikylän Haatajien jälkipolviin. Kirjaprojektin vetäjä Aino Luukkonen teki lyhyen katsauksen kirjan tilanteeseen ja kaipasi edelleen juttuja tämän sukuhaaran eri osien kirjoittajilta sekä tietysti suvun vanhoja kuvia.

Leppikylä on ollut aina sähkötön, kuten on edelleen. Leppikylän taloista laitettiin pellot pakettiin 1970-luvulla, jolloin kylän pysyvä asutus loppui. Mm. Haatajan nykyinen isäntä Toivo Haataja muutti Vuolijoen kirkonkylälle 1970-luvun lopulla kuten myös Keskitalon isäntä Kaarlo Haataja. Kylän talot ovat edelleen kesäasuntoina. Aggregaatista saimme sähköt kahvin keittoon ja mikrofoniin.

Katja Haataja esittelee Kainuun Sanomissa ollutta julkaisua, jossa kirjoitettiin Leppikylän autioitumisesta 1970-luvulla.

Näiden alustusten jälkeen alkoi vapaa seurustelu Haatajan talon pihamaalla. Osa joukosta kävi vielä tutustumassa Keskitaloon, jota Kaarlo esitteli, kuin myös Alataloon, jossa paikalla olivat Sulo ja Rauni Karjalainen (os Haataja). Useiden paikalla olleiden mummolana olivat olleet kyseiset talot, jolloin saimme kuulla heidän lapsuuden muistoja noista taloista. Haatajan ja Keskitalon uudisrakennukset on tehty 1950-luvulla silloin yleisenä olleiden piirustusten mukaisesti.

Kaarlo Haataja sekä hänen veljen perheen (Kauko ja Toini Haataja) lapsia Keskitalon pihalla. Lasten äiti Toini on jo 99-vuotias.

Sulo ja Rauni Karjalainen (os Haataja) Alatalon pihamaalla Tapio Haatajan kanssa. Vanhasta talosta näkyi vain kivijalka, mutta kaksi vapaa-ajan rakennusta olivat kesäkäytössä.

Haatajan pihapiiriä hiukan sivummalta kuvattuna.

Aika meni nopeasti iloisen seurustelun ja toisiinsa tutustumisen merkeissä. Varsinkin Leppikylän talojen jälkeläiset löysivät helposti toisensa. Pieni joukko lähti vielä Saaresmäen kierrokselle tutustumaan koko Saaresmäen alueeseen, kun Leppikylä oli hiukan erillään oleva kyläalue. Koko Saaresmäen alue on kasvillisuudeltaan rehevää ja täten ollut viljelylle sopivaa jo 1500-luvulta alkaen. Korkea mäki on ollut aikoinaan hallalta suojainen paikka viljelyyn.

Kaarlo ja Toivo Haataja sekä Toivon veljenpoika pihakeinussa.

Iso kiitos Toivolle ja Kaarlolle, että saimme pitää tapaamisen Haatajan vanhassa pihapiirissä sekä tutustua myös Keskitaloon. Jouko Haataja ja Jouni Haataja olivat tehneet hyvät valmistelut etukäteen, jotta tapaaminen oli onnistunut. Sekä kahvitarjoilun että makkaranpaiston hoitivat tunnolliset suvun talkoolaiset. Olen tähän käyttänyt useamman kuvaajan lähettämiä kuvia, joten kiitos heillekin.

Sukuseuran kesätapaaminen pidetään lauantai 4. heinäkuuta 2026 ja paikka on Leppikylä Vuolijoella.  Kylä on yksi Haatajien kantakylistä. Valitsimme Leppikylän kesätapaamisemme paikaksi, koska kylä on näkemisen arvoinen.  Siellä voi aistia menneiden vuosikymmenten ja vuosisatojen tunnelman.  Kylällä on asunut ainakin viimeiset 200 vuotta Haatajia.  Tosin sen ensimmäiset asukkaat eivät ole olleet Haatajia.  Kylän kaukainen historia ei ole tarkasti tiedossa, mutta Tapio ja Jouko Haatajan tutkimusten mukaan Haatajat löysivät Leppikylän Vuottolahden Paavonahosta käsin. Mikko Simonpoika (s.24.01.1775) muutti Leppikylän Sivolaan 27.11.1807. Hän asui perhekuntineen aluksi talon entisen omistajan (Pussinen tai Sivonen) ”kanssa-asujana”. Myöhemmin tila muuttui historiasta tuntemaksemme ”Suur-Haatajaksi” viimeistään poikansa Mikko Mikonpojan (s.2.11.1801) kasvaessa isännäksi. ”Suur-Haatajaa” luonnehtinee Simo Antinpojan (s.3.3.1849) lause kotitalostaan: ”Hoatoa eij´oo mökki, kaksitoesta tynnyrie ohroa kylyvettiin!” Vähän myöhemmin talon asukasluvuksi arvioitiin enimmillään jopa 40 henkeä. Talon nykyhetki ja jäljellä olevat talot on siis nähtävä omin silmin ensi kesänä.  Kylällä ei enää ole ympärivuotisia asukkaita.  Joukon kertoman mukaan kylällä ei ole koskaan ollut sähköjä.

Eli varatkaapa tuo päivä kalentereihinne sukulaistapaamistamme varten.  Päivän tarkempi ohjelma on vielä suunnitteilla, mutta eiköpähän me kokoonnuta kylälle puolen päivän tienoossa ja vietetä siellä yhteisiä hetkiä iltapäivän lopulle.  Oppaina meillä tulee olemaan ainakin Haatajan talon nykyinen isäntä Toivo Haataja ja muitakin kylällä asuneita.  Matkaa Leppikylälle on Otanmäestä n. 18 km. Ajo-ohje: Aja Otanmäestä tietä nro 28 Kokkolan suuntaan, käänny vasemmalle Keisarintielle nro 8770 (viitassa lukee Saaresmäki), Keisarintieltä käänny vasemmalle Leppikyläntielle.  

Tuossa ajo-ohjeessa on mainittu Keisarintie.  Tien nimi tullee siitä, että Keisari Aleksanteri I teki elokuussa 1819 tutustumismatkan Kainuuseen ja lienee kärrytellyt tuota tienoota Nissilästä Saaresmäen Vuolijoelle läpi.  Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfkin on ollut tietoinen Leppikylästä. Nimittäin vuonna 1625 kuningas antoi Oulun kauppiaille luvan järjestää talvimarkkinat vuosittain 15.12. Leppikylällä. Niin että historian havinaa piisaa ja oppaillamme riittää mielenkiintoisia juttuja kesäiseksi iltapäiväksi.

Toinen juttu, johon olemme ainakin jonkinmoisella ryhmällä menossa, on torstai 2. heinäkuuta, jolloin Kuusamossa on sukuseurojen toripäivä. Sinne lähdetään henkilöautoilla puolen päivän maissa ja tullaan takaisin iltamyöhällä.  Toripäivät alkavat klo 15.00.  Ohjelmassa on sukututkimustulosten esittelyä, sukuseurojen toiminnan esittelyä, laulua ja lopuksi kuulemma tanssiakin.  Järjestämme toripäivien yhteyteen erillisen tapaamisen Kuusamon Haatajien sukuseuran väen kanssa. 

Ilmoittautumiset molempiin tapaamisiin voitte laittaa sähköpostiin 

olavi.haataja@koulutusavain.fi    

tai tekstarina puhelimeeni 0400 580 471.  Kuusamon reissulle mennään kimppakyydeillä eli ei tarvitse välttämättä lähteä omalla autolla.  Kyytejä järjestyy ainakin Kajaanista ja Oulusta. 

Samalle viikolle meidän näiden tapahtumien kanssa ajoittuu Kajaanin Runoviikko, 1.-5.7.2026.  Sen ohjelma on nyt julkaistu ja löytyy netistä.  Siellä on hyvää kulttuuriohjelmaa.  Kannattaa vilkaista. 

Tapaamisiin kesällä t. Olavi Haataja

Heinäkuun 20. oli Kajaaniin kokoontunut Haatajia ja sukuun kuuluvia henkilöitä eri puolilta Suomea vähintään 70 henkeä. Ohjelma aloitettiin tutustumalla Paltaniemen vanhaan kuvakirkkoon sekä kir´kon viereiseen Haapalan/Keisarin talliin.

Varsinainen sukutapaaminen oli läheisellä Eino Leino -talolla. Sukuneuvoston puheenjohtaja Olavi Haataja veti onnistuneesti läpi itse tilaisuuden.

Aluksi oli mielenkiintoista käydä läpi osallistujat mm Oulujärven Haatajien sukuhaarojen osalta. Ymmärrettävästi Kajaanin seudun Haatajat olivat hyvin edustettuna sukutapaamisessa. Eveliina Haataja edusti Kuusamon Haatajia.

Ohjelmassa oli Haatajan Tapion esitys vanhoista sekä hauskoista tapahtumista, joihin hän oli elämänsä aikana törmännyt sekä lapsuudessa että työssään papin virassa, kuva alla.

Raimo Haataja kertoi lyhyesti Rusalan Haatajien vaiheista viimeisen 200 vuoden ajalta.

Varsinaisen sukutapaamisen väliajalla ihmisillä oli aikaa tutustua suvun jäseniin sekä ruokailun että kahvitauon aikana. Sään ollessa erinomainen ihmiset levittäytyivät Eino Leino -talon piha-alueelle leppoisan jutustelun merkeissä. Epäilemättä monia uusia tuttavuuksia syntyi yhtä lailla kuin moni tapasi vanhoja sukulaisia kymmenien vuosien jälkeen. Kertokoon alla olevat kuvat enemmän puolestaan.

Varsinaisen sukukokouksen lopussa oli aika ottaa yhteiskuva vielä paikalla olleista henkilöistä viereisen kesäteatterin katsomossa ennen kuin illan kesäteatteri ohjelma alkoi.

Tässä on kuvia usealta henkilöltä. Kuvat on jaettu whatsapp-ryhmässä, joten en ole tietoinen, kenen ottamia kuvia tässä on. Pahoittelut siitä. Sukuneuvosto oli tehnyt ison työn tilaisuuden onnistumiseksi. Kiitos kaikille heidän työpanoksestaan.

Varsinaisen sukukokouksen lopussa valittiin uusi sukuneuvosto vuosille 2026-2028. Siitä tulee erillinen postaus, jossa näkyy uuden sukuneuvoston kokoonpano.

Kokoonnumme Kajaanin Paltaniemen kuvakirkkoon klo 11.00 ja ohjelmassa on matkailuoppaan luen-nointia, tutustuminen ns. Keisarintalliin ja siirryttyämme Eino Leino -talolle Paavo Makkosen Villiruu-su -yhtyeen musisointia, tarinoita Haatajien suvun historiasta, Eino Leinon hahmon vierailu, pidäm-me napakan vuosikokouksen, tutustumme toisiimme ja lopuksi katsomme kesäteatteriesityksenä Maria Jotunin klassikkonäytelmän Tohvelisankarin rouva. Sopivin välein nautiskelemme lounasta, kahvittelemme ja vielä välipalaakin ennen kesäteatteria.

Haatajien sukuseuran sukujuhlan ohjelma Kajaanin Paltaniemellä sunnuntaina 20.7.2025

Klo 11.00 kokoontuminen Paltaniemen kuvakirkkoon

• Kajaanin matkailuopas esittelee kuvakirkkoa ja kuvakirkon historiaa
• matkailuopas esittelee Paltaniemen kylän historiaa ja Keisarintallin ja siihen liittyvän historian
• kirkossa mahdollisuus istua ja ulkona pienellä alueella kävelyä

Klo 12.30 kokoontuminen Eino Leino -talolle (kirkolta kävellen parisataa metriä)

• ilmoittautumiset
• nautitaan lounas
• Paavo Makkosen Villiruusu -yhtye esiintyy

Klo 13.15 Juhlan avaus ja osallistujat esittäytyvät

• paikallaolijat esitäytyvät, jotta on helpompi löytää sukulaisia, joiden kanssa haluaa tutustua tai vaihtaa kuulumisia

Klo 13.45 Kuullaan kirjahankkeeseen lähetettyjä juttuja/kertomuksia

• kirjatoimikunta on valinnut kirjahankkeeseen lähetetyistä jutuista joitakin äänen luettavaksi

Klo 14.15 Kahvittelu

• kahvittelun lomassa Villiruusun johdolla muutama yhteislaulu
• vapaata seurustelua

Klo 15.00 Sukuseuran vuosikokous

• valitaan sukuseuran puheenjohtaja ja sukuneuvoston jäsenet ja varajäsenet ja käsitellään seuran talousasiat

Klo 15.30 Eino Leino esiintyy Sami Sainion hahmossa

Klo 16.00 Toinen setti kirjahankkeeseen lähetettyjä juttuja

• vapaata seurustelua

Klo 16.30 Mahdollisuus ostaa välipalaa, jotta jaksetaan katsoa teatteriesitys; esim. grillimakkaraa tms., jota kesäteatterivieraille on myytävänä

Klo 17.00 Kesäteatteriesitys

Maria Jotunin klassikkonäytelmä ”Tohvelisankarin rouva”.

Ilmoittautumiset toivomme tulevan puheenjohtajan sähköpostiin olavi.haataja@koulutusavain.fi  tai tekstarina puhelimeen 0400 580 471 mahdollisimman varhain, mutta kuitenkin juhannukseen mennessä.  Jos tarvitsette majoitusta, ilmoittakaa siitä toukokuun loppuun mennessä, jotta ennätämme hieroa tarjouksen jonkun majoitusliikkeen kanssa.  Ilmoittautumisen yhteydessä kertokaa mahdolliset ruoka-allergiat tai erikoisruokavaliot.

Osallistumismaksu on 30 €/hlö ja alle 25 -vuotiaat on vapautettu osallistumismaksusta nuoremman polven houkuttelemiseksi. Osallistumismaksu sisältää keittolounaan, kahvituksen ja ohjelman.  Kesäteatteriliput saamme ryhmäalennuksella hintaan 15 €/hlö.  Osallistumismaksun ja teatteriliput voitte maksaa paikan päällä joko käteisellä tai pankkikortilla.  Halutessanne voitte maksaa osallistumismaksun ennakkoon sukuseuran pankkitilille, mutta teatteriliput vain kesäteatterin kassalle ennen esitystä.  Jos ette aio katsoa teatteriesitystä, mainitkaa siitä erikseen ilmoittautumisessanne.

Paltaniemen kylästä, sen sijainnista ja kuvakirkosta kerroin jo lyhyesti edellisessä tiedotteessa. Pidempimatkalaisille tiedoksi, että Paltaniemi on vanha kylä 8 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. Kajaanin lentokenttäkin sijaitsee Paltaniemellä. Paltaniemen kuvakirkko on vuonna 1726 valmistunut puukirkko.  Kirkko on historiallinen nähtävyys ja sen katto- ja holvimaalaukset on tehnyt Emanuel Granberg vuosina 1778–1781. Kirkon vieressä on toinenkin nähtävyys eli Keisarintalli, jossa Venäjän keisari Aleksanteri I ruokaili 28. elokuuta 1819. Se sijaitsi tuolloin Vuolijoen Haapalankankaalla, mutta on nyt nähtävyytenä Paltaniemellä.

Tuokaa mukananne kaikki kiinnostuneet ja toivomme mukaan myös nuorisoa.  Ei tarvitse olla sukuseuran jäsen.

t. Olavi 

Haatajien sukuseuran sukukokous pidetään sunnuntaina 20.7. 2025 Kajaanin Paltaniemellä.  Pidempimatkalaisille tiedoksi, että Paltaniemi on vanha kylä 8 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. Kajaanin lentokenttäkin sijaitsee Paltaniemellä.  Kokouspaikkamme on Eino Leino -talo.  Einohan on syntynyt ja varttunut Paltaniemellä ja sitä perua kylällä on hänen nimeään kantava talo, jossa pidetään monenlaisia tilaisuuksia ja pihapiirissä kesäisin mm. kesäteatteria.

Päivän ohjelma on vielä muotoutumisvaiheessa, mutta sellaista suunnitelmaa on, että kokoontuisimme klo 11.00 Paltaniemen kuvakirkolle, jossa meille on tilattu oppaan johdolla johdantoa Paltaniemen historiaan, kuvakirkon kuviin ja Eino Leino-taloon. Paltaniemen kuvakirkko on vuonna 1726 valmistunut puukirkko.  Kirkko on historiallinen nähtävyys ja sen katto- ja holvimaalaukset on tehnyt Emanuel Granberg vuosina 1778–1781.

Kirkon vieressä on toinenkin nähtävyys eli Keisarintalli, jossa Venäjän keisari Aleksanteri I ruokaili 28. elokuuta 1819 tehdessään tutustumismatkaa valloittamaansa Suomeen. Talli sijaitsi tuolloin Vuolijoen Haapalankankaalla, mutta on nyt nähtävyytenä Paltaniemellä. Sitäkin käymme oppaan johdolla ihmettelemässä. 

Siitä sitten siirtyisimme Eino Leino -talolle lounaalle ja tavoitteenamme on saada vieraaksemme itse Eino Leino tai ainakin hänen hahmonsa.  Iltapäivän lopuksi on alustavasti sovittu kesäteatteriesitys ja ennen sitä ehkä jokin alustuskin vaikkapa sukututkimuksesta ja tietenkin esittelemme Haatajista tehtyä sukututkimusta ja kuinka sieltä voi omia sukujuuriaan selvittää.   Sukukokouskin pidetään napakasti siinä jossain välissä. Ja aikaa yhdessäololle ja seurustelulle varaamme riittävästi joko ennen tai jälkeen kesäteatteriesityksen.

Ilmoittautumiset sukukokoukseen voitte tehdä minulle sähköpostiini olavi.haataja@koulutusavain.fi tai tekstarina puhelimeeni 0400 580 471.  Toivon ilmoittautumisia sitä mukaa kun saatte tehdyksi päätöksiä tulostanne, mutta kuitenkin kesäkuun loppuun mennessä. Jotakin osallistumismaksuakin me osallistujilta toivomme kulujen kattamiseksi, mutta ei se kovin montaa kymppiä tule olemaan, että ainakaan se ei tulisi olemaan osallistumisen esteenä. Tiedotamme tästä ja kesäteatterilippujen hinnoista, kunhan ne ovat tiedossamme.  Jos ken tarvitsee majoitusta tuohon viikonloppuun, niin olemme alustavasti sopineet, että hotelli Peera (entinen Kajanus) tekee meille tarjouksen eli ilmoitelkaa minulle, jos on majoituksen tarvetta. 

Liity sähköpostiryhmäämme ja WhatsApp -ryhmäämme

Tiedotamme sukuseuran asioista myös sähköpostitse sekä WhatsAppilla.  Eli jos et ole tähän mennessä saanut sukuseuralta sähköposteja tai WhatsApp -viestejä, niin laita yhteystietosi, niin liitämme sinut ryhmiimme.  Laita siis minulle sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi, niin alat saada sukuseuran viestejä sähköpostiisi ja puhelimeesi.

Hyvää alkanutta vuotta 2025 ja tapaamisiin viimeistään kesällä.

t. Olavi 

p. 0400-580 471

olavi.haataja@koulutusavain.fi 

Kesä lähestyy ja kesällä on mukava tavata tuttuja. Näissä merkeissä olemme sukuneuvostossa päättäneet järjestää sukuseuran jäsenille ja kaikille sukulaisillemme kaksi sukulaistapaamista heinäkuussa 2024. Ensimmäinen on su 7.7. klo 16 – 18 Vuolijoen kesäteatteriesitysten välissä Riihipihassa (os. Kuusirannantie 67 Vuolijoki) ja toinen Tavastkengän kyläpäivien (os. Ojapellontie 2 Pyhäntä) yhteydessä la 20.7. alkaen klo 15.

Kesäteatterissa 7.7. on kaksi esitystä eli klo 14 ja klo 18. Pidämme esitysten välissä klo 16 – 18 sukulaistapaamisemme Riihipihan sisätiloissa. Tarjolla on silloin kahvia, teetä, mehua ja pientä suolaista ja makeaa lisuketta. Teatteriesityksenä on Heikki Luoman käsikirjoittama Kahen akan loukussa. Luomahan on tunnettu TV:ssä esitetyistä suosituista maalaiskomedioistaan Vain muutaman huijarin tähden, Mooseksen perintö ja Turvetta ja timantteja.

Pidämme sukulaistapaamisen teatteriesitysten välissä niin että tulijat voivat valita kumman esityksen hyvänsä. Lippua sukuseura ei valitettavasti pysty kustantamaan, mutta voimme saada esityksen ryhmälipun hinnalla (aikuiset 15 €, lapset 7 € ja alle 7-vuotiaat ilmaiseksi), jos esitykseen tulee meitä vähintään kymmenen. Ryhmälippujen varaamiseksi pyydänkin teitä ilmoittamaan tulostanne minulle sähköpostilla (olavi.haataja@koulutusavain.fi) tai tekstarina (p. 0400 580 471). Teatterilla on nopean ilmoittautujan lisäetu eli jos ilmoittautuneita on vähintään tuo 10 per esitys 30.4. mennessä, niin lipun hinta on vain 13 €. Ilman ryhmäalennusta lippu maksaa aikuiselta 18 € ja lapselta 7 €.

Tavastkengän kyläpäivillä la 20.7. on ohjelmaa klo 11 – 15 ja sen jälkeen pidämme oman sukulaistapaamisemme klo 15 alkaen. Kyläpäivien tarkempaa ohjelmaa ei vielä ole julkistettu, mutta varmasti on mielenkiintoista kylän ja elinkeinojen historiaan ja nykypäivään liittyvää häppeninkiä. Tiedotamme ohjelmasta tarkemmin, kunhan kyläyhdistys sen julkaisee. Omassa sukulaistapaamisessamme keskitymme kahvittelun lomassa tutustumaan toisiimme ja ideoimaan sukuseuran toimintaa.

Uudet jäsenet ovat sukuseuraamme tervetulleita. Toivommekin teidän nykyisten jäsenien välittävän tietoa seurastamme lähisukulaisillenne. Välittäkää vaikka tätä viestiä sukulaistenne sähköposteihin. Merkittävä jäsenetuhan on mm. se, että meillä on Jouko Haatajan keräämä ja ylläpitämä laaja sukuselvitys Haatajien suvusta aina 1500-luvulta saakka. Sukututkimusaineistosta on saatavissa kunkin selvitetyn sukuhaaran sukutaulut. Niitä on mielenkiintoista esitellä nuorisollekin. Uusille jäsenille lahjoitamme liittymislahjana sukuseuramme julkaiseman kirjan Veljeksistä versoo, joka kertoo erityisesti yhden sukuhaaran, Tavastkengän suunnan haaran ihmisistä ja historiasta. Jäseneksi liittymisen ohjeet löytyvät verkkosivuiltamme.

Seurallamme on vireillä hanke toisesta kirjasta. Teemme kirjan, joka koostuu eri ihmisten kirjoitelmista, vaikkapa muistelutyyppisitä jutuista elämän varrelta. Tavoitteena on saada erilaista muisti- ja kokemustietoa kirjan kansien väliin Haatajien elämästä viime vuosituhannelta, tai vaikka kauempaakin, tähän päivään saakka. Eli saa sitä kirjoittaa nykyajastakin. Aihepiiri on vapaa. Älkää siis odottako, että se kuuluisa ”joku muu” kirjoittaa vaan ryhtykää itse toimeen. Eli siis me kirjoitamme. Kirjoitelmia voitte lähettää sähköpostiini tai jutella aiheesta soittamalla minulle tai kirjatoimikunnan jäsenille, joiden nimet on nettisivuillamme.

Iloista kevättä teille ja tapaamisiin heinäkuussa

t. Olavi Haataja
puheenjohtaja

Teksti ja kuvat: Ari Pakarinen

Suomi on satojen sukuseurojen maa. Haatajien sukuseura ry:n perustamisesta tuli heinäkuum 5. päivä kuluneeksi 20 vuotta. Sukutapaamiseen osallistui lähes 50 sukulaista läheltä ja kaukaa.

Tapaamisessa kerrattiin sukuseuran syntyhistoriaa, tutustuttiin tuntemattomiin sukulaisiin ja esiteltiin tulevan sukuteoksen kirjoittamisideaa. Seuraavaa kirjaa rakennetaan henkilöhistorioiden ja elävien sukutarinoiden ympärille. Tarinoiden ensimmäisiä versioita kuultiin viime lauantaina Niittypirtissä Riihipihan kesäpäivillä. Sukuseuran puheenjohtaja Olavi Haatajan mukaan Haatajista riittää kyllä tarinoita kerrottavaksi.

Sukuseura syntyi yhdistämään sukua

Tapaamisessa sukuseuran syntyhistorian osallistujille kertasi Haatajien sukuseuran perustajajäsen ja ensimmäinen puheejohtaja Jouko Haataja Vuottolahdesta. Hänen johdollaan kokoonnuttiin neljän Haatajan voimin perustavaan kokoukseen Keisarin Kievariin Otanmäkeen heinäkuussa 2003. Sukuseuraa olivat mukana perustamassa Anita Haataja, Niilo Haataja ja Tapio Haataja. Perustajajäseniä ei voi ainakaan syyttää aikailusta, jos oltiin tultu keskustelemaan sukuseura perustamisesta, niin perustamiskokouksen pöytäkirjan mukaan jo keskustelupykälässä tehtiin kauaskantoisia päätöksiä seuran perustamisesta. Päätettiin nimi ja samalla kertaa, että rekisteröiminen tehdään niin pian kuin mahdollista. Jotta tämä oli mahdollista, niin kokousta oli valmisteltu niin, että säännöt olivat valmiina ja myös jäsenmaksun suuruutta sekä henkilövalintoja oli valmisteltu hyvin.

– Olin kiinnostunut sukuni historiasta ja oli korkea aika tutkia sukua. Siinä oli ainakin minulle motivaatiota, luonnehtii Jouko Haataja omaa kiinnostustaan sukututkimukseen ja sukuseuratoimintaan.

Tapaamiset ja sukukokoukset rakentavat yhteenkuuluvuutta

Ensimmäinen sukuseuran kokous järjestettiin jo vuonna 2004. Tapahtuma oli niin onnistunut, että seuraavan tapaaminen oli vuonna 2005. Vuoden 2005 olikin oikeastaan kansainvälinenkin tapaaminen, kun osallistujia saapui aina Atlantin valtameren takaa. Vuoden 2007 tapaamisen jälkeen päätettiin, että kokoontuminen tapahtuisi kolmen vuoden välein. Pentti Haatajan aloittaessa puheenjohtajana vuonna 2010 sukutapaaminen järjestettiin yhdessä Kuusamon Haatajien kanssa.

Yhdistykset pitivät omat kokouksensa ja muuten kuusamolaisten kanssa keskistyttiin yhdessä oloon ja seurusteluun.

Tapaamiset ovat myös toimineet oivallisena tapana uusille jäsenille tulla mukaan sukuseura yhteyteen ja kukin omin tavoin mukaan toimintaan. Riihipihan tapaamisessa Raili Haatajan johdolla sekoitettiin sukulaisia eri puolille salia asuinpaikan mukaan, jonka avulla voitiin myös todeta, että ”etelän serkkuja” oli mukana joukossa.

Mielenkiintoiset tarinat sivuille ja kansiin

Vuonna 2017 julkaistun Tavatkengän Haatajien sukukirjan jälkeen on aloitettu uusin kirjahanke tarinoiden ja historian keräämiseksi. Puheenjohtaja Olavi Haataja korosti hanketta esitellessään, että korjan johtoajatuksena on, että erilaisten ja elävien tarinoiden kautta avataan suvulle Haatajien tekemisiä ja sattumuksia.

Viime lauantaina Niittypirtissä kuultiin kaksi tarina-aihiota. Tamperelainen Pirjetta Sajakorpi esitteli vuonnan 1922 Helsingissä syntyneen Rosi Haatajan mielenkiintoisia elämänvaiheita. Rosin tarinaan kuuluvat vuodet lääkintälottana, ylioppilaaksi tulo sotavuonna 1942 ja myöhemmin talousopettajana Lahdessa sekä Porvoossa.

– Rosa eli koira kumppaniaan, naimattomana ja antoi kaiken huomionsa sisariensa perheille ja niiden lapsille, luonnehti Sajakorpi tätiään.

Toisena tarinana kuultiin kansakoulun opettaja, runoilija Anna Yrjöntytär Haatajan elämästä. Manamansalon kansakoulusta alkanut opintie ensin karjanhoitoalan kouluun ja myöhemmin Raahen seminaarin veivät opettajan työuralle Pyhännän Tavastekengälle ja Viitasaarelle. Anna oli valveutunut ja rohkea nainen ja hänellä oli jo tuolloin ajokortti sekä auto. Annan kirjoittamia runoja on hänen sisarensa Aino Hurskainen os. Haataja myös säveltänyt. Sukutapaamisessa Manamansalon laulu -runon esittivät nuoret sukulaiset Aava, Ebba ja Ville Hurskainen.

Haatajien sukuseurassa on tällä hetkellä noin 100 jäsentä. Lisätietoja toiminnasta löytyy kotisivuilta osoitteesta: https://haatajat.fi.

Vuolijoen Riihipihassa (Kuusirannantie 67) pidetään iloiset kesäpäivät la-su 8-9.7.2023. Niiden yhteydessä järjestämme Haatajien sukulaistapaamisen la 8.7 klo 15.00. Tuolloin on kulunut 20 vuotta sukuseuramme perustamisesta. Perustava kokous pidettiin 5.7.2003. Näissä merkeissä jutustelemme seuramme 20 vuodentoiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista ja esitetään katkelmia suunnittelemaamme kirjaamme tulevista muutamista jutuista. Seura tarjoaa osallistujille karjalanpiirakkaa lisukkeineen sekä kavia, teetä ja mehua kakun kera.Tilaisuuden kestoksi arvelemme puoltatoista tai paria tuntia eli aikaa on varattu myös vapaaseen toisiimme tutustumiseen ja kanssakäymiseen sen verran kuin juttu riittää.

Tulkaa Riihipihaan ja hyvissä ajoin, sillä tarjolla on mielenkiintoista ohjelmaa klo 10:stä alkaen. Kesäpäivien pääsymaksu on 10e yli 12-vuotiailta ja paikalla on ostettavissa päivän mittaan tukevampaakin ruokaa. Alle teini-ikäiset pääsevät siis ilmaiseksi ja heillekin on taatusti kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa.

Tapaamiseemme ei ole varsinaista ilmoittautumista, mutta jotta osaamme varata tarjottavaa edes suunnilleen oikean määrän, toivomme että laitatte minun söhköpostiini olavi.haataja@koulutusavain.fi 3.7. mennessä arvionne teidän saapuvan ryhmän määrästä. Ja ottakaa mukaan ja kannustakaa tulemaan paikalle myös ennekkoon ilmoittaumattomat. Tapaamiseen osallistujien ei tarvitse olla sukuseuran jäseniä vaan toivomme paikalle myös erityisesti kaikkia suvustamme ja seurastamme kiinnostuneita.

Tapaamisiin t. Olavi, seuran puhis

Käsittelimme sukuneuvoston kokouksessa 23.3. kirja-asiaa. Kannustamme kirjoittajia lähettämään kirjoitelmia kesäkuun 2023 loppuun mennessä, jotta niitä voidaan tarkastella kesätapaamisessamme 8.7. Riihipihassa. Kirjoitelmia otetaan toki vastaan myöhemminkin, ainakin tämän vuoden syksyyn saakka. Kirjan tarkemmasta julkaisuaikataulusta ei katsottu olevan tarkoituksenmukaista vielä päättää, vaan katsotaan kuinka kirjoitelmia alkaa tulla.

Lähettäkää kirjoitelmat minun sähköpostiini olavi.haataja @ koulutusavain.fi niin minä jaan niitä luettavaksi kirjan toimituskunnan jäsenille. Jos teillä on kirjoitelmia paperiversioina ja ette voi lähettää niitä sähköpostiini, ottakaa yhteyttä minuun (sähköpostiini tai puh. 0400 580 471), niin sovitaan mihin osoitteeseen voitte paperiversiot postittaa.

Kirjan toimituskuntaan sukuneuvoston kokous nimesi Aino Luukkosen, Anu Pesosen, Matti Haatajan, Jouko Haatajan ja Olavi Haatajan.

t. Olavi

Ensi vuoden (2023) heinäkuussa sukuseuramme täyttää 20 vuotta.  Sukuseuramme perustava kokous pidettiin Vuolijoen Riihipihassa 5.7.2003.   Teini-ikä alkaa olla taakse jäänyttä elämää ja alkaa nuoren aikuisen vaihe.  Ja sitähän pitää juhlistaa.  Sukuneuvosto päätti, että pidämme näissä merkeissä sukutapaamisen lauantaina 8.7.2023.

Tuona viikonloppuna Riihipihassa on heidän vuotuiset kesäpäivänsä.  Lauantaina on Riihipihassa tarjolla monenlaista ohjelmaa klo 10:stä klo 15:een saakka.  Ajattelimme sukuneuvostossa, että pidämme sukutapaamisen klo 15 alkaen, jotta voimme ensin nauttia kesäpäivien ohjelmasta.  Ohjelmaa ei vielä ole julkistettu, mutta se tarjoaa elämyksiä kaiken ikäisille.  Toivomme paikalle tietenkin kaikkia sukulaisiamme, mutta erityisesti odotamme saapuvaksi lapsiperheitä ja nuorisoa.  Koska tapaamisemme ajoittuu parhaaseen loma-aikaan, toivomme teidän välittävän tietoa tapaamisestamme erityisesti sukulaislapsiperheille ympäri Suomen, jotta he mahduttaisivat lomaohjelmaansa tuon lauantain Riihipihassa.

Riihipiha on siis talonpoikaismuseo ja kesäpäivien ohjelmassa on yleensä esitelty talonpoikaiselämää eri aikakausina ja uusia elämyksiä on tarjolla niin kaupunkilaisille kuin maaseudulla eläville.  Vilkaiskaa lisätietoa heidän verkkosivuiltaan, jonne löytää helposti esimerkiksi googlaamalla Riihipiha Vuolijoki.

Laitan tarkempaa viestiä päivän ohjelmasta talvella, kunhan ohjelma (ja edes talvi) tulee.

t. Olavi