Tekijä: Kari Haataja

Alueellisena Haatajien sukutapaamisena kokoontuivat Vuolijoen Haapala-Rusala sukuhaaran jäsenet ensimmäisen kerran Hämeenlinnassa 23.5.2026. Idean tuon tapaamisen järjestämiseksi olivat kehittäneet jo viime kesästä alkaen Toivo Haataja (Haapalasta) ja Raimo Haataja (Rusalasta). Tarkoituksena oli koota yhteen lähinnä Tampere-Helsinki-Turku kolmiossa asuvia suvun jälkipolven edustajia. Koska Pirkanmaalla on merkittävästi tuon sukuhaaran edustajia, valikoitui paikaksi Hämeenlinna ja siellä Toivo ja Anja Haatajan koti.

Yksityisen kodin tilat olivat rajoitetut ja siksi jouduttiin rajoittamaan osallistujien määrää reiluun 30. Kiinnostuneita olisi ollut enemmänkin. Kaikki aluksi ilmoittautuneet eivät päässeet paikalle, mutta hiukan vajaa 30 pääsi tutustumaan suvun monipuoliseen joukkoon, tavaten monia ensimmäistä kertaa.

Tapaamisemme yhteiskuva Toivo ja Anja Haatajan pihalla. Anja ja Toivo ovat kolmas ja neljäs vasemmalta eturivissä.

Raimo, Toivo ja Anja olivat tehneet hyvän ohjelman, jossa pääpaino oli toisiinsa tutustuminen, mutta myös tuon suvun kantaisästä lähtien suvun vaiheita esittäen.

Aluksi saimme nauttia Toivon ja Anjan valmistaman maittavan lohikeiton, jolloin osallistujat pääsivät jo tutustumaan toisiinsa.

Lyhyen esittäytymiskierroksen jälkeen vanhin osallistuja Antti Haataja (93v) Hämeenkyröstä kertoi lyhyesti, miten hän alkoi jo reilu 30 vuotta sitten kokoamaan vanhimman veljen toivomuksesta vanhoja muistoja suvun vaiheista. Näistä Antti on julkaissut kolme kirjaa.

Tämän jälkeen Kari Haataja esitti lyhyen katsauksen, mitä dna-tutkimus on tuonut esille suvun juurista. Meistä on muutamat tehneet FamilyTreeDNA isälinjaisen BigY700 testin, joka on kattavin testi pitkälle isälinjan historiaan. Ensimmäinen esi-isä N-Z1925 (haploryhmä = geenimuunnos) on saapunut Etelä-Uralin suunnasta nykyisen Suomen alueelle noin 700eKr jonnekin Pohjois-Savon kaakkois osiin. Sieltä geenimuunnokset kertovat isälinjan kulkeneen Keski-Suomen, Pohjois-Hämeen, Etelä-Karjalan kautta takaisin Etelä-Savoon ja edelleen Pohjois-Savoon, jossa noin 1500jKr on muodostunut haploryhmä N-FTG39950. Antti/Anders Haatainen on sukumme tiedossa oleva kantaisä, joka on nykyisen Maaningan Tavinsalmelta muuttanut Oulujärven Manamansaloon 1550-luvun puolivälissä. Noin 1650jKr on muodostunut viimeisin tiedossa oleva haploryhmä N-BY93682. Tämä on nykyisen sukuneuvoston esimiehellä Olavi Haatajalla (Lehtovaaran sukuhaaraa) kuin sukuneuvoston varaesimiehellä Kari Haatajalla (Rusalan sukuhaaraa).

Se, missä vaiheessa suvun nimi on muuttunut Haataisesta Haatajaksi on ajallisesti epäselvää, mutta kuten Matti Haataja on kirjoittanut jo 2016, teki Manamansalo Haataisista Haatajan. Tämä julkaisu löytyy ”Sukututkimus” osiosta sukuseuran sivuilta.

Päivän varmaan mielenkiintoisin esitys oli Raimo Haatajan seikkaperäinen kuvaus alkaen Mikko Simonpoika Haatajan (s. 1775 Vuottolahden Paavonahossa) elämänvaiheista. Hänen pojanpoika Antti Haataja (s 1832) eli seppä-Antti on Haapalan-Rusalan sukuhaaran kantaisä. Raimo oli koonnut erittäin kattavan kokonaiskuvan seppä-Antin elämänvaiheista Saaresmäeltä Piippolan Lamun (nykyinen Pyhännän Ahokylä) kautta Vuolijoelle.

Monelle nuoremman polven osallistujalle esitys sisälsi niin paljon asiaa, että siinä on varmaan sulateltavaa joksikin aikaa. Vuolijoella syntyneillekin esitys toi todella paljon uutta tietoa. Ei ole ollut seppä-Antin elämänvaiheet helppoja, sillä siihen ovat kuuluneet häädöt, kova yrittämien, usko tulevaan ja tulevaisuuden rakentaminen jälkipolville.

Päivän tapaamisen kruunasi kesäisen kaunis, lämmin ja aurinkoinen sää. Todella iso kiitos Toivolle ja Anjalle tarjotuista puitteista sekä Raimolle hyvän ohjelman rakentamisesta erilaisine oheismateriaaleinen, jotka osallistujat saivat mukaan.

Tilaisuuden lopulla keskusteltiin vielä, missä muodossa halutaan jatkaa tapaamista seuraavan kerran. Päätettiin, että seuraavan tapaaminen on syksyllä 2028 jossain Tampereen seudulla ja vielä tässä vaiheessa tämän sukuhaaran puitteissa. Sen jälkeen on tarkoitus laajentaa tapaaminen kattamaan kaikkia Etelä-Suomen Haatajia. Seuraavan tapaamisen valmisteluun muodostettiin 5 hengen työryhmä.

Tämän kirjoittajan poistuessa 6 tunnin kuluttua tilaisuuden lopulla jatkui iloinen keskustelu vielä osallistujien kesken. Tilaisuus on erittäin onnistunut kokoamaan Haatajia Tampereen, Hämeenlinnan, Lahden ja Helsingin seudulta sekä Turusta ja Mikkelistä.

Tapasin 29/3 etäisen serkkuni professori Stanislav Shmelev’in Turussa, kun hänellä oli työmatka Poriin. Stanislav on syntynyt Pietarissa, mutta on asunut 20 vuotta Englannissa ollen tutkijana ja professorina Oxfordissa. Hänen tutkimusalue liittyy ympäristötalouteen (sustainability and environmental economics). Hän on juuri muuttamassa Bath’in yliopistoon Englannissa.

Nyt voi herätä kysymys, miten Stanislav liittyy Haatajiin. Tein MyHeritage dna serkkutestin 2021, jonka johdosta Stanislav otti minuun yhteyttä. Hän on halunnut selvittää juuriaan mm. Suomeen. Hän havaitsi, että meillä on yhteistä dna:ta 0,5%, jolloin hän on jotenkin sukua minulle. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin selvisi, että sukulaisuus tulee mm. Haatajien kautta. Löysimme yhteisen esi-isän, joka on Mikko Mikonpoika Haataja (1697-1757). Tuosta Mikosta me olemme yhdeksän sukupolvea eteenpäin.

Stanislav’in haara lähtee Antti Mikonpoika Haatajasta (1728-1792) eteenpäin, kun minä olen Mikko Mikonpoika Haatajan (1721-1788) jälkeläinen. Tämä Mikko Mikonpoika on keskeinen esi-isä mm Vuolijoen/Vuottolahden/Saaresmäen/Pyhännän/Kestilän Haatajille. Antin tytär Kirsti Antintytär Haataja (1769-?) menee naimisiin Matti Samulinpoika Karjalaisen (1780-?) kanssa. Matin äiti taas on Susanna Mikontytär Haataja (1757-?) ja hän on tuon yhteisen esi-isämme toisen vaimon (Maria Simontytär Lämsä) kanssa saatu tyttö. Näin Matin ja Kirstin poika Matti Matinpoika Karjalainen (1800-?) saa sekä isän että äidin kautta Haatajien dna:ta. Matin poika Matti (Matvei) Karjalainen on ilmeisesti autonomian aikana muuttanut Karjalankannakselle tai Pietarin läheisyyteen, tai mahdollisesti Matti Matinpoika on jo sinne muuttanut. Hän saa tyttären Mari Matintytär Karjalainen, joka menee naimisiin Shmelev-nimisen miehen kanssa. Marin poika Sergey Fedorovich Shmelev on Stanislavin isänisänisä.

Normaalisti 9 sukupolvea taaksepäin pitäisi tarkoittaa pienempää yhteistä dna:ta kuin 0.5%, mutta kun suvun eri vaiheisiin kuuluu Ruuskasia, Lämsiä, Leinosia, Tervosia, Karjalaisia, ym., niin silloin on selitettävissä se, että noiden eri sukujen kautta tulee myös Haatajien dna:ta.

Stanislav ja minä Turussa.

Tapaamisessa oli kolme muutakin Stanislavin etäistä serkkua. Lisäkseni oli hänen isän puolelta mies, jonka suku on alunperin lähtöisin Viipurin seudulta. Stanislavin äidin puolen serkkuja oli Marjatta Laine, jonka suku on lähtöisin Viipurista, sekä Taina Norha, jonka suku on lähtöisin Narvasta eli hän on inkeriläistä sukua. Tainan poika oli myös tapaamisessa.

Vieressäni istuu Henrik Warnerhjelm, vastapäätä Taina Norha poikansa kanssa sekä Stanislavia vastapäätä Marjatta Laine.

Stanislav on järjestänyt vastaavia serkkutapaamisia muuallakin Euroopassa työmatkojensa puitteissa. Viime kesänä hän tapasi Ruotsissa asuvia etäisiä serkkuja. Huomenna (31/3) hän tapaa Tampereella pari sillä alueella asuvaa etäistä serkkua ennen kuin palaa keskiviikkona (1/4) takaisin Englantiin. Stanislavin sukupuussa on yli 200000 henkilöä, joten serkkuja löytyy.

Tiedämme oikein hyvin varsinkin Oulujärven Haatajien sekä Kuusamon Haatajien sukutaustan aina 1500-luvulle. Vanhempia tietoja ei oikeastaan ole, koska mitään kirjallisia lähteitä ei ole. Jotta pääsisimme pitemmälle taaksepäin suvun isälinjassa tarjoaa DNA-tutkimus uutta tietoa. Meistä on muutama mies tehnyt FamilyTree DNA (ftDNA) BigY700 testin, joka valottaa isälinjan suvun taustaa hyvin kauaksi historiaan. Tämän kirjoittaja on yksi testin tehneistä. Yksi Haatajien sukuun kuuluva mies on tehnyt Y111 testin, joka ei ole yhtä tarkka kuin BigY700 testi. Oheiset kuvat olen ottanut ftDNA sivustolta oman testitulosteni perusteella.

Ensimmäinen kuva kertoo, että isälinjan tausta tulee Etelä-Uralin kautta. Itselläni on jopa osumia henkilöihin, jotka ovat kotoisin Baluchistanista eli Etelä-Uralilta.

Seuraava kuva kertoo, että hyvin varhainen esi-isä on tullut jääkauden jälkeen kaakosta jonnekin Savon maisemiin jo paljon ennen ajanlaskun alkua. Sen jälkeläiset ovat ovat kiertäneet Keski-Suomen, Pohjois-Hämeeen kautta takaisin Savoon ja viimeisin haploryhmää (geenimuunnosta) N-FT56670 kantanut esi-isä on asettunut arviolta noin vuonna 1100 jonnekin Kuopion eteläpuolelle, kun karttaa katsoo.

Tässä vielä taulukkomuodossa eri haplomuutokset (geenimuutokset), joita esi-isämme ovat kantaneet. Tuo viimeisin haploryhmä (N-BY93682) on meillä kahdella Oulujärven Haatajien jälkeläisellä, jotka olemme tehneet BigY700 testin. Tuo haploryhmä on muodostunut noin vuonna 1650. Eräs kolmas Y111-testin tehnyt henkilö kantaa haploryhmää N-CTS7189 ja hänen tiedetään edustavan Mikko Mikonpoika Haatajan (1697-1754) jälkipolvia.

DNA-testit ovat mielestäni keino, jolla saataisiin Oulujärvelle saapuneen esi-isämme Antti Haataisen taustoja tarkemmin selville. Joitain lähteitä olen löytänyt, mutta niistä sitten lisää, kun varmempaa tietoa on käytettävissä.