Kesän 2026 sukutapaaminen oli päätetty pitää yhdessä Haatajien historiaan liittyvässä kylässä, Saaresmäen Leppikylällä, ja siellä vielä Haatajien talossa. Paikalle oli kokoontunut 50 sukuseuran jäsentä ja varsinkin Leppikylän Haatajien jälkeläisiä. Heistä iso osa asuu Kajaanissa, joten heidän oli kohtuu lyhyt matka ajaa eri puolilta Kajaania paikalle.
Ryhmäkuva Haatajan talon edessä.
Olavi Haataja sanoi tervehdyssanat paikalle saapuneille, jonka jälkeen Jouko Haataja kävi lyhyesti läpi Oulujärven Haatajien sukuhaarat alkaen Antti Haatajasta aina 1800-luvun alkupuolelle asti.
Kari Haataja toi lyhyen täydennyksen aiemmin jo julkaistuun dna-tutkimukseen siltä osin, mitä on tullut esille Kuusamon Haatajista (2 testattua). He polveutuvat samaan 1400-luvun lopulla syntyneeseen haploryhmään N-FTG39950 kuin me muutamat testatut Oulujärven Haatajat, mutta heille on sen jälkeen syntynyt 1500-luvun lopussa haploryhmä N-FTJ53002. Viimeisin Oulujärven Haatajien haploryhmä (N-BY93682) on syntynyt 1600-luvun lopulla. Lisäksi mainittakoon, että yksi Haatainen on testattu ja hän polveutuu samaan haploryhmään (N-FTG39950) kuin muut testatut Haatajat. Näin tuo Haataisten yhteys Haatajiin sai vahvistuksen.
Raimo Haataja teki kattavan esityksen alkaen Mikko Simonpoika Haatajasta (s 24.1.1775 Vuottolahden Paavonahossa), joka muutti vaimonsa ja neljän lapsen kanssa Sivolan taloon Saaresmäkeen 1807 kanssa-asujaksi. Kuusi vuotta myöhemmin (1813) hänestä tuli talon isäntä. Henkikirjoissa talo muuttui Haatajaksi vasta vuonna 1862. Mikon itse sairastuttua talon isännyys siirtyi vuonna 1819 Mikko Mikonpoika Haatajalle (s 1801). Veli Lauri (s 1803) tulee isännäksi vuonna 1835. Hänen poikansa Antti (s 1832) tulee myöhemmin olemaan Rusalan Haatajien kantaisä. Mikko Mikonpojan pojista Saaresmäessä syntyneet pojat Antti (s 1812) ja Eero (s 1819) jatkavat Haatajassa vuonna 1862, kun Lauri muuttaa Paltamon Melalahteen 1862 poikiensa Mikon ja Laurin perheiden kanssa.
Raimo Haatajan esityksen aikaan jo aurinkokin paistoi, kun tilaisuuden alussa tuli vähän vesipisaroita taivaalta.
Saaresmäessä syntynyt Tapio Haataja kertoi mukavia tapahtumia lapsuudestaan Leppikylällä, sillä olihan hänen mummolat Leppikylän Ruunamäessä ja Alatalossa. Käsittääkseni Haatajan tilasta oli jossain vaiheessa erotettu Keskitalo ja Alatalo, jotka sijaitsevat rinteessä Haatajan talosta alaspäin.
Sukuseura teki jo pari vuotta sitten päätöksen julkaista uuden sukukirjan. Vuosi sitten päätettiin kirjassa keskittyä Saaresmäen Leppikylän Haatajien jälkipolviin. Kirjaprojektin vetäjä Aino Luukkonen teki lyhyen katsauksen kirjan tilanteeseen ja kaipasi edelleen juttuja tämän sukuhaaran eri osien kirjoittajilta sekä tietysti suvun vanhoja kuvia.
Leppikylä on ollut aina sähkötön, kuten on edelleen. Leppikylän taloista laitettiin pellot pakettiin 1970-luvulla, jolloin kylän pysyvä asutus loppui. Mm. Haatajan nykyinen isäntä Toivo Haataja muutti Vuolijoen kirkonkylälle 1970-luvun lopulla kuten myös Keskitalon isäntä Kaarlo Haataja. Kylän talot ovat edelleen kesäasuntoina. Aggregaatista saimme sähköt kahvin keittoon ja mikrofoniin.
Katja Haataja esittelee Kainuun Sanomissa ollutta julkaisua, jossa kirjoitettiin Leppikylän autioitumisesta 1970-luvulla.
Näiden alustusten jälkeen alkoi vapaa seurustelu Haatajan talon pihamaalla. Osa joukosta kävi vielä tutustumassa Keskitaloon, jota Kaarlo esitteli, kuin myös Alataloon, jossa paikalla olivat Sulo ja Rauni Karjalainen (os Haataja). Useiden paikalla olleiden mummolana olivat olleet kyseiset talot, jolloin saimme kuulla heidän lapsuuden muistoja noista taloista. Haatajan ja Keskitalon uudisrakennukset on tehty 1950-luvulla silloin yleisenä olleiden piirustusten mukaisesti.
Kaarlo Haataja sekä hänen veljen perheen (Kauko ja Toini Haataja) lapsia Keskitalon pihalla. Lasten äiti Toini on jo 99-vuotias.
Sulo ja Rauni Karjalainen (os Haataja) Alatalon pihamaalla Tapio Haatajan kanssa. Vanhasta talosta näkyi vain kivijalka, mutta kaksi vapaa-ajan rakennusta olivat kesäkäytössä.
Haatajan pihapiiriä hiukan sivummalta kuvattuna.
Aika meni nopeasti iloisen seurustelun ja toisiinsa tutustumisen merkeissä. Varsinkin Leppikylän talojen jälkeläiset löysivät helposti toisensa. Pieni joukko lähti vielä Saaresmäen kierrokselle tutustumaan koko Saaresmäen alueeseen, kun Leppikylä oli hiukan erillään oleva kyläalue. Koko Saaresmäen alue on kasvillisuudeltaan rehevää ja täten ollut viljelylle sopivaa jo 1500-luvulta alkaen. Korkea mäki on ollut aikoinaan hallalta suojainen paikka viljelyyn.
Kaarlo ja Toivo Haataja sekä Toivon veljenpoika pihakeinussa.
Iso kiitos Toivolle ja Kaarlolle, että saimme pitää tapaamisen Haatajan vanhassa pihapiirissä sekä tutustua myös Keskitaloon. Jouko Haataja ja Tapio Haataja olivat tehneet hyvät valmistelut etukäteen, jotta tapaaminen oli onnistunut. Sekä kahvitarjoilun että makkaranpaiston hoitivat tunnolliset suvun talkoolaiset. Olen tähän käyttänyt useamman kuvaajan lähettämiä kuvia, joten kiitos heillekin.